ANZAC-päivä on Australian ja Uuden-Seelannin joukkojen juhlapäivä. ANZAC (Australian and New Zealand Army Corps) oli australialaisista ja uusiseelantilaisista joukoista ensimmäisessä maailmansodassa kootun armeijakunnan nimi.
ANZAC day oli siis perjantaina 25.4. ja se oli public holiday, joten olin vapaalla sen päivän ja oli taas ihana pitkä viikonloppu. Minun hostdad on töissä armeijalla, joten se kerto kaikkea tuosta päivästä ja pääosin ihmiset vaan juhlii aamusta iltaan. Joten pitihän meijänkin sitten lähteä illalla ulos.
Näin Lean, Laurenin ja yhen uuen saksalaisen tytön, Lisan, puoli neljän maissa päivällä Wynyardilla. Mentiin ekaks Pancakes on the Rocksiin, mutta koska mie olin syöny just ennen kuin lähin kotoa, niin join vaan kaffet ja muut mussutteli pannukakkuja.
Pannukakkujen jälkeen Lauren lähti kotia kun se piti olla töissä lauantaiaamusta, mutta tavattiin italialainen Silvia CQ:lla ja suunnattiin yhessä ekaks Bar Centuryyn halvoille ja ei-niin-hyville juomille. On ne drinkit ihan hyviä, mutta se viini on jotain niin kauheaa. Pakko sitä on silti joka kerta ottaa kun se on niin halpaa... Tuolla mulla tuli yhtäkkiä jotenki tosi huono olo, mutta onneks sitä ei kestäny kovinkaan kauan ja pystyin hyvin jatkamaan illanviettoa. :p
Bar Centurysta mentiin ekaks Scubariin ja sitten Sidebariin, mutta ne molemmat oli niin tyhjiä että mentiin takas BC:hen. Ne oli varmaan siks niin tyhjiä kun kello ei ollu ees kovinkaan paljon. Muistan kun mentiin Pancakesista Bar Centuryyn, niin kello oli jotain puol 8-8. En oo koskaan menny noin aikasin minnekkään baariin. Silti BC oli ihan täynnä ja kaduilla oli ihan hulluna ihmisiä.
Oltiin BC:ssä jonku aikaa, sitten mentiin takas Scubariin ja Sidebariin. Illan aikana törmättiin myös joihinkin aussipoikiin ja mentiin niitten kanssa vähäksi aikaa Scruffy Murphy'siin, mutta se ei ollu kovin hyvä paikka niin lähettiin melkeen samantien sieltä pois. Loppuilta meni Sidebarissa ja otettiin kahen maissa bussi kotia. Oli tosi kiva tutustua Silviaan, tosi mukava tyttö! Kuulostaa vähän törkeältä, mutta Lisasta ei voi sanoa samaa... Tuntu että se halus vaan puhua Lean kanssa saksaa eikä se puhunu meille muille paljoa mitään vaikka sen kanssa yritti jutella...
Sain bussimatkalla juttuseuraa kun vieressä istuva aussijätkä alko juttelee mulle. Olin aluks vähän ihmeissään, kun Suomessa on tottunu siihen että bussissa vieressä istuville tuntemattomille ei todellakaan aleta tosta noin vaan jutteleen. Noh, menipähän ihana tunnin kestävä bussimatka hieman nopeammin kun oli juttuseuraa. (:
Ja tuolta päivältä on hurjat nolla kuvaa..
Ja blogger päätti taas muuttaa fontin oman mielen mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti