Kaksi yötä lähtöön on...

On selvitty hengissä Singaporen ja Istanbulin kautta tänne Helsinkiin, jossa oon hengaillu jo muutaman päivän. Aluksi piti olla veljen luona yötä, mutta kun se ei oo tällä hetkellä täällä, niin oon sitten ollu kaverin luona yötä. Joka muutes asuu sattumoisin samalla kadulla kun mun veli ja melkeen ihan naapurissa. Miten voiki sattua. 

Sitten vielä hetkeks takas matkatunnelmiin. Lento Singaporesta Istanbuliin kesti melkeen 11h, mutta se lento meni aika nopsasti kun nukuin jonku 6-7 tuntia, katoin pari jaksoa Greyn Anatomiaa ja torkuin loppumatkasta vielä vähän aikaa. Onneks sain nukuttua tuolla lennolla, koska tuolla lennolla ei ollu oikeen mitään hyviä leffoja, niin olis ollu aika tuskanen 11h tekemättä mitään...

Istanbulissa oli ihana 6 tunnin odottaminen ja siellä ei ollu ilmasta nettiä, niin aika mateli aika lailla. Kävin läpi ja järjestelin reissukuvia koneella, kiertelin kenttää ympäriinsä ja muuten vaan istuskelin vähän missä sattuu. 

Oli kyllä tosi outo mennä sinne portille Istanbulissa ja kuulla ympärillä niin paljon suomea. Siinä vaiheessa tuntu että tuleekohan mulle pahempi kulttuurishokki tulla takaisin Suomeen, entä kun silloin kun menin Australiaan. Siellä kentällä istuessa suomi kuulosti jotenkin niin oudolta ja "väärältä". Kuitenkin kun on ollut tekemisissä englannin kanssa päivittäin viimeisen vuoden ajan, niin pakostakin suomi kuulostaa hieman erikoiselta. Ja pakko sanoa että muutamat ihmiset siinä portilla oli niin perus suomalaisen näkösiä. En oo aiemmin pahemmin kiinnittänyt huomiota miltä suomalaiset näyttää, mutta kun ei ollut vuoteen nähny paljoakaan suomalaisia, niin jotenkin heti erotti, ketkä on suomalaisia ja ketkä ei.

Olis ollu kyllä tosi ihana nähä Helsingin kohalla cancelled...

Istanbul-Helsinki lento oli jotain 3,5h ja se meni aika nopsasti nukkuessa ja vähän kirjaa lukiessa. Loppulennosta olin ihan poikki ja yritin vielä nukkua vähän, mutta kun minun edessä itki vauva varmaan viimeisen tunnin ajan, niin eipä siinä paljoa saanut nukuttua...

Sitten laskeuduttiin ja vihdoin ja viimein olin Suomessa! Oli niin outo fiilis olla takaisin Suomessa, nähä Finnairin koneita ja suomen kieltä kaikkialla. Jouduin oottaan matkalaukkua ikuisuuden ja hetken pelkäsin, että se on hukkunu jonnekkin matkan varrella... Onneks ei ollut, ja sain (jouduin) taas alkaa raahaan sitä ihanaa 27kg matkalaukkua.

Sitten ovista läpi ja muutamat ihanat kaverit oli vastassa mahtavan kyltin kans :)) Nämä samaiset kaverit oli myös hyvästelemässä mua viime vuonna Helsinki-Vantaalla kun lähdin. He oli siis vikat ihmiset, jotka näin viime vuonna ennen lähtöä, ja ekat jotka näin kun tulin takaisin. :)

Varmaan oon nyt sit Suomessa.

Olis tiedossa vielä yks pienoinen reissu ennen Rovaniemelle paluuta. Lähetään näiden samaisten kavereiden (+ muutaman muun) kanssa maanantaina Tallinnaan muutamaksi päiväksi, sillä Thirty Seconds To Marsilla on siellä keikka tiistaina. Tämä kyseinen keikka piti alunperin olla jo maaliskuussa, mutta se siirrettiin tänne heinäkuulle. Sattui itelle kyllä just sopivasti näin muutama päivä Suomeen paluun jälkeen. Lucky me. :)

(blogin asetukset on Australian ajassa, niin näyttää että tää olis julkastu sunnuntaina. vois vaikka muuttaa noita asetuksia. tai sitten ei.)