10 months

10 kuukautta Australiassa, tasan kahen kuukauden päästä umpeutuu viisumi. Miksen vois jäähä tänne ikuisesti? Tottakai on kova ikävä kaikkia (erityisesti pikkupalleroa) siellä kotona, mutta kun palaan Suomeen, niin tänne jää toinen koti ja kaikki tutut ja turvalliset asiat joihin oon tottunut tämän 10 kuukauden aikana. Myönnän että en malta oottaa sitä hetkeä kun oon takaisin Suomessa, mutta tiiän että tämän perheen hyvästeleminen tulee olemaan niin vaikeaa. Kun lähin Suomesta, tiesin että tuun näkemään kaikki tutut uudestaan kun tuun takaisin. Mutta tuunkohan mie koskaan enää näkemään tätä perhettä? Tämän perheen kanssa tulee vietettyä melkeen vuosi yhessä, niin tottakai tämä perhe tulee aina olemaan iso osa minun elämää. Vaikka kyllähän noitten lasten kanssa menee joskus niiiiin hermot ja tekis vaan mieli lähteä täältä, mutta eiköhän jokaisella ole niitä huonojakin päiviä. Missä tahansa asuukaan.

Tiiän että tulee olemaan niin kova ikävä kaikkia asioita täältä, jopa niin arkista asiaa kuin adapterin käyttö. Kellä tulee ikävä adapterin käyttöä?! Mutta sen käytöstä huomaan että en oo koti-Suomessa (ihan kun en muista asioista huomais...). Mutta se tulee olemaan niin outoa että voin sitten taas laittaa töpselin suoraan seinään ilman mitään juttua siinä välissä. Täällä kun sitä joutuu käyttämään joka ikinen päivä, mitä tahansa teenkään.

En oo tämän 10 kuukauden aikana tutustunu kovinkaan moneen australialaiseen, mutta ehkä se on ihan hyvä. Täältä kun lähtee, jäis kaikki kaverit toiselle puolen maailmaa. Vaikka tottakai sitä aluksi toivo että oppis tuntemaan australialaisia kun tänne kerta tulee. Suurin osa minun kavereista on Euroopasta, joten heitä on suhtkoht helppo tavata uudestaan jossain päin Eurooppaa. Ja muutamat minun kavereista on kertonu olevansa halukkaita tulemaan Suomeen ja näkemään kunnon talven. Random juttu, mutta oli niin outo kun tapasin eilen yhen italialaisen ja puhuttiin jotain poroista, niin se sano että se ei tiiä millanen eläin poro on?? Oli kyllä hieman outoa.

On muutamia asioita joiden olisin toivonut tapahtuvan joskus vähän aiemmin, koska lähen melko pian takasin Suomeen. But maybe everything happens for a reason...

ps. mulla on tällä hetkellä kolme postausluonnosta, joten lähiaikoina postailen varmaan melkeen joka päivä jotakin tänne. ihana että oon saanu taas intoa kirjotella tänne. stay tuned!