Mardi Gras and some Voice... again!

Nyt kun kirjotan näitä niin myöhässä, niin kerron vaan viikonloppujen tapahtumia kun viikot on aina sitä samaa kauraa.

Jeejee, oon peräti jo maaliskuun tapahtumissa :D 1.3. lauantaina tapasin Zoen Parramatassa ja otettiin yhessä juna Centralille, jossa tavattiin Irene. Päivä ei kyllä lähteny hyvin käyntiin Zoen osalta. Kun päästiin Centralille, Zoe huomas että se unohti sen sateenvarjon junaan ja lähettiin sitten selvittään onko juna-asemilla mitään löytötavarapisteitä. Ne kerto että kaikki löydetyt tavarat kirjataan ylös ja tuodaan Centralille (vaikka jokin tavara olis löytyny Newcastlesta), niin sieltä Zoen sateenvarjo tulis sitten löytymään. Jos joku sen eka palauttaa jonnekki asemalle.

Centralilta käppäiltiin Paddy's Marketille, Zoe tais ettiä matkalaturia ja muuten vaan kierreltiin siellä. Paddy's Marketin jälkeen mentiin 30 sentin jätskeille viereiseen Mäkkäriin odottaan yhtä ruotsalaista tyttöä, jolle möin minun ylimääräisen Mars-keikkalipun. 

Sitten lähettiin kierteleen muutamia tatuointipaikkoja läpi. Zoella oli jo valmis tatuointisuunnitelma mielessä, mutta se halus kierrellä eri paikkoja läpi, kysyä hintoja ja kattoa millasia paikkoja löyty. Taidettiin käyä noin viidessä eri paikassa ja muutamat oli kyllä niin hämärän näkösiä paikkoja että huhhuh. Irenellä tuli kunnon tatskakuume ja Irene tykkäskin yhestä paikasta missä käytiin. Mutta ei se kuitenkaan ottanu vielä mitään tatuointia.

Sitten lähettiin kierteleen Oxford Streetiä ja kattelemaan tapahtuko siellä mitään ennen illan Mardi Gras -paraatia. Eipä siellä ollu oikeen mitään, muuta kuin ihmisiä jo valmiina odottamassa sitä paraatia. Me ei kuitenkaan jaksettu odottaa koko päivää siellä, joten palattiin yhteen tatuointipaikkaan, sillä Irene halus sittenkin ottaa sen tatuoinnin tuona päivänä! Se otti 3D kuvan maapallon kartasta reiteensä. Siitä ei kylläkään tullu ihan semmonen, mitä Irene oli suunnitellu, mutta oli se silti tosi hieno. Ja sen tekeminen kesti alle tunnin vaikka se kuva oli aika iso. Siellä pysty maksamaan vaan käteisellä ja kun Irenellä ei ollu tarpeeks käteistä sillä hetkellä, sen piti käyä nostaan läheiseltä automaatilta. Eli sieltä olis periaattessa voinu kävellä pois maksamatta sitä tatuointia..?! Mutta kyllä Irene kuites meni ja makso sen. 

Tatuoinnin jälkeen käytiin ostaan vähän ruokaa ja mentiin sitten oottamaan sitä paraatia. Löydettiin sopivasti paikka aidan vierestä joten meillä oli sitten hyvät näkymät. Mutta jonkun ajan päästä just siihen meijän viereen tehtiin tilaa pressikuvaajille, joten meijän piti siirtyä pois siitä hyviltä paikoilta. Ne ei voinu sitten yhtään aiemmin tehä sitä aluetta niille kuvaajille...

Ennen paraatia alkua ne jakoi kaulakoruja, lippuja, flyereitä, tarroja yms. Tulipa taas saatua kaiken maailman turhaa tavaraa, ja oonkin tainnu heittää nuo kaikki jutut jo roskiin. Taidettiin joutua oottaan vaan joku reilu tunti sitä paraatin alkua. 

Aluksi siitä vaan ajeli edestakasin muutamat tyypit moottoripyörillä, mutta sitten alko tulemaan enemmän muutakin porukkaa. En nyt jaksa alkaa selittään minkä näköstä porukkaa siellä käveli, joten antaa kuvien puhua puolestaan :D 

Sunnuntaina menin taas kattoon the Voicea. Tällä kertaa oli battle rounds! Menin Fox Studiolle noin 11 maissa, sain jonotusnumerot mulle ja Zoelle, niin meijän ei tarvinu olla koko aamupäivää siellä jonottamassa. En muista meijän numeroita mutta oltiin 20-30. Nuo on tuolla joka kerta jakanu muutamaa tuntia aiemmin jonotusnumerot, niin voi mennä vähäksi aikaa muualle syömään yms. Ja aina noin tuntia ennen ovien avaamista on pitäny tulla takasin. Zoe tuli sinne sitten vähän ennen 12, käytiin ostaan subit ja mentiin istuskelemaan sinne ovien eteen. Oltais voitu mennä istuskeleen jonnekkin muuallekkin (kun ei siellä tarvinnu olla vielä tuohon aikaan), mutta sama kait se oli missä me istuttiin/syötiin/juteltiin.

Ovet avattiin noin kahen maissa, ja tietty prioritylippulaiset oli päässyt eka sisälle, niin kun me päästiin sisälle niin se studio oli jo melkeen täynnä. Ja niitä normilippulaisia oli ihan hulluna. Ei todellakaan kaikki päässy sisälle tuona päivänä. Vaikka meillä olikin ne normaalit liput, niin päästiin tosi hyville paikoille istumaan; lattiatasolla oleville penkeille ihan lavan viereen josta näki tuomarit täydellisesti. Taas oli suora näkymä Joeliin (:

Eiköhän kaikki tiiä miten noi Voicen battle rounds toimii, niin turha minun on alkaa niistä sen ihmeemmin selittään. Mutta ennen kuin ne kuvaukset alko, niin kaikki tuomarit (eli siis Joel, Kylie, Will.i.am ja Ricky) laulo yhessä yhen biisin. Ja kun tuo ei ollut live, niin ne tietty kuvas sen kaks kertaa että varmasti meni täydellisesti. Oli niin huippua nähä ne tuomarit siellä lavalla esiintymässä! Tai no ei noista muista niin väliä, mutta kun näki Joelin siellä laulamassa :))

Yks uus juttu tuossa battle roundsissa kuitenki oli, mihin en oo törmänny aiemmin. Eli kun kaks laulajaa lauloi, toinen pääsi jatkoon ja toinen tippui. Mutta nyt oli 'save' mahdollisuus. Eli esim. jos oli Joelin tiimin laulajat ja Joel tiputti toisen laulajan, niin muut tuomarit pystyivät pelastamaan tippuneen laulajan ja ottamaan sen oman tiimiin. Muistan että muutamia laulajia pelastettiin, ja muutamat laulajat oli todellakin liian hyviä tippumaan ja olis pitäny pelastaa. Mutta eihän kaikki tietenkään voi päästä jatkoon. Joidenkin on vaan pakko tippua vaikka olis kuinka hyviä.

En muista enää kuinka monta battle kierrosta siellä oli, mutta oli aika monta sillä päästiin lähtemään sieltä vasta yheksältä illalla. Mutta siellä oli taas niitä tuomareiden haastatteluja/kuvauksia pitkin päivää, niin siksi oli taas niin pitkä päivä. Ja ja arvaatkaa mikä alkaa nyt tulevana sunnuntaina telkkarista?! NO THE VOICE TIETENKI! Vihdoin pääsee näkemään noita jaksoja telkkarista ja linkittään tänne niitä koelauluja! (toivottavasti niitä laitetaan youtubeen.)

X Factor

Kylläpä nyt pukkaa näitä tvohjelmia! Lauantaina olin siis kattomassa X Factorin koelauluja Idan kanssa. Netissä pysty taas täyttämään vaan semmosen lomakkeen että voi saada lippuja tonne. Tais mennä joku 10min niin tuli liput samantien sähköpostiin. Noita koelauluja oli melkeen joka päivä viime viikolla, mutta en tietenkään päässy muuta kuin viikonloppuna menemään sinne. Ja sillon kun täytin sen lomakkeen, niin melkeen kaikki muut päivät oli jo fully booked. Aika hyvä että tuo lauantai ei ollu.

Nähtiin Idan kanssa vähän jälkeen 11 Entertainment Centrellä ja mentiin suoraan jonottaan. Nykyään tuon paikan nimi on kylläkin Qantas Credit Union Arena, mutta sanon sitä aina Entertainment Centreriksi. Paljon helpompi. Niissä lipuissa luki että ovet avataan 11.30, mutta taijettiin päästä sisälle joskus kahentoista maissa. Nää liput oli paljon paremmin järjestetty entä Voicessa. Tässä oli hyvä että oli tietty määrä lippuja saatavilla, niin ties että tulee pääsemään sinne. Mutta Voicen lipuissa lukee että vaikka on lippu, niin pääsy sisälle ei ole taattu. Ja siellä on aina niin paljon prioritylippuja, niin kaikki joilla on normilippu, ei välttämättä pääse sisään. Niin Voiceen on aina pitäny mennä jonottaan hullun aikasten. Mutta vaikka muutamat järjestelyt olikin paremmat täällä, niin kyllä se Voice on paljon parempi kun siellä on Joel :p

Kun päästiin sisälle, Ida kävi ostaan kahvin ja mentiin istumaan sinne studioon. Oli vähän haikea olo mennä sinne kun tasan kaks viikkoa sitten oli Marssien keikka tuolla samassa paikassa... X Factor on vissiin vähän isompi juttu täällä kuin Voice. En nyt muista oonko maininnu aiemmin, mutta se Voicen koelaulustudio oli niin pieni. Varmaan yks kolmasosa tuosta X Factorin. Tuo X Factorin studio oli siis se koko areena.

Istuttiin siellä taas joku melkeen pari tuntia ennen kuin ne koelaulut oikeasti alko. Siellä oli se sama tyyppi, joka oli the Voicessakin "viihdyttämässä" yleisöä. En nyt tiiä oliko se niin hauska enää, kun oon nähny sen jo neljä kertaa aiemmin ja sillä on aika lailla samat vitsit joka kerta... Joku muutama uus juttu saatto olla. Mutta se oli kyllä hauska kun se matki niitä tuomareita ja niitten tapoja. Nii, ne tuomarit oli muutes Ronan Keating, Natalie Bassingthwaighte (australialainen laulaja), Dannii Minogue ja Redfoo. Vähän siistiä kun nyt oon nähny molemmat Minoguen siskot. Vaikkeen ookkaan mikään niitten fani. Hah.

The Voicessa ne oli tosi tarkkoja jo heti alusta lähtien että ei saa ottaa yhtään kuvia ja ne sano siitä jo ennen kuin päästiin sinne sisälle. Mutta tuolla ne sano vasta vähän ennen kuin ne tuomarit tuli sinne, niin sainpahan otettua kuvan siitä studiosta! :p vaikka se ei varmaan ollukkaan kovin sallittua...

Sitten ne tuomarit tuli lavalle. Ronan tuli eka, sitten Natalie, Dannii ja viimisenä Redfoo. Niitten oma biisi soi aina taustalla kun ne tuli lavalle ja kun Redfoo tuli viimisenä, niin Let's Get Ridiculous soi loppuajan mitä ne oli siinä lavalla. Ja ne vähän tanssikin sitä biisiä. En oo tuon biisin mikään suurin fani, mutta se fiilis oli jotenki niin mahtava kun ne tuomarit oli siellä ja mietti vaan että oonko mie oikeastikkin kattomassa jotain Australian X Factorin koelauluja?!

Tuomarit istu paikoilleen ja koelaulut alko. Muistan että ekat pari laulajaa ei ollu kovin hyviä eikä päässy sitten tietenkään jatkoon. Mietittiin jo siinä vaiheessa Idan kanssa että eikö niitä hyviä laulajia tuu ollenkaan :D Mutta kyllähän niitä tuli! En voi tietenkään alkaa tässä kertomaan tarkasti että ketkä pääsi jatkoon, mutta siellä oli muutama jotka jäi päällimäisenä mieleen: Yks parikymppinen tyttö oli aivan mahtava, yks veikeä 17-vuotias poika sai koko areenan taputtaan seisaalteen, yks toinen 17-vuotias poika joka soitti kitaraa aivan mahtavalla tavalla ja yks 35-vuotias mies. Tuo 35-vuotias mies kerto että se soittaa bändissä ja niillä on usein pubikeikkoja Sydneyssä, ja oonkin saattanu nähä sen kerran yhessä baarissa soittamassa. En oo ihan satavarma kun en nähny niin läheltä, miltä se näytti. Siellä oli myös yks parikymppinen jätkä, jolla oli vähän liikaa semmosia perus rokkimaneereja, mutta muuten se oli kyllä tosi hyvä!

Tuolla oli tosi paljon hyviä laulajia, mutta monet niistä vaan seiso keskellä lavaa liikkumatta yhtään. Tuomaritki sano monille että niitten koelaulu olis ollu paljon parempi, jos ne olis vähän enemmän liikkunu siellä lavalla. Nuo jaksot tulee telkkarista joskus kesä-heinäkuussa, niin ehkä mie sitten laitan niitä videoita tänne ja voin kertoa tarkemmin keistä tykkäsin ja keistä en.

Oli jotenki outoa mennä kattomaan noita koelauluja, koska kun tulin tänne niin katoin telkkarista sitä edellistä kautta ja nyt aletaan kuvaamaan seuraavaa kautta. Tuosta huomaa kuinka kauan oon ollu jo täällä...

Nuo koelaulut loppu joskus kuuden maissa, mutta koska ei haluttu lähteä vielä niin aikasin kotia, niin mentiin istumaan Gloria Jean'siin. Mulla oli alunperin suunnitelmissa lähteä illalla ulos Zoen kanssa, mutta mulla oli vielä niin kova yskä ja kurkkukipu että se olis varmasti vaan pahentunu illan aikana. Taisin olla kotona kuitenki jo joskus puoli yheksän maissa.

Oli kyllä taas yks parhaimmista päivistä ja pitää olla niin kiitollinen että mulla on mahollisuus mennä kattomaan näitä ohjelmia. Huomenna nimittäin nään taas Joelin, kun meen taas kerran kattomaan The Voicea! Tällä kertaa on showdowns, mutta en kylläkään edes tiiä mitä tuo tarkottaa. Kun blind auditions ja battle rounds on jo kuvattu. Noh, huomennahan se sitten selviää! Ja ei sillä niin väliä mitä siellä tapahtuu. Kuhan mie nään Joelin :):)

Paikallisia poroja moikkaamassa

Ja seuraavaan viikonloppuun!

22.2. lähettiin pienelle roadtripille Morisset Parkiin. Tapasin Zoen ja Lucien 11 maissa Parramatassa ja sieltä ajettiin Wahroongaan, josta otettiin saksalainen Irene ja chile-saksalainen Camila mukaan. Ja sitten laitettiin auton nokka kohti Morisset Parkia!

Morissetiin oli matkaa reilu 100km, joten matkassa meni semmonen joku tunti. Tiedettiin että tuo Morisset Park on täynnä kenguruita/wallabeja, mutta ei sitä osannu oottaa että siellä olis niin paljon, mitä siellä oli! Oli niin paras kun saavuttiin sinne puistoon ja ihmeteltiin kun heti tien vieressäki oli niin paljon niitä wallabeja. Sitten Zoe oli vaan että missä muka?? Zoe ei heti hoksannu niitä ja ihan säikähti kun ne oli siinä ihan tien vieressä :D Ja siellä oli siis pääasiassa wallabeja (pikkukenguruita), mutta oli siellä muutama ihan oikea kengurukin.

Mentiin aluksi syömään eväitä vähän kauemmaksi niistä kenguruista semmoselle yksinäiselle pöydälle järven (meren?) rannalle. Aikamme mussuteltua niitä eväitä, lähettiin ihastelemaan niitä kenguruita.

Nuo kengurut oli oikeastikkin vähän niinku poroja; osa oli tosi kesyjä ja osa oli tosi säikkyjä ja lähti heti karkuun jos meni vähänkin lähelle niitä. Yritettiin syöttää niille porkkanoita ja omenaa että ne olis tullu lähelle, mutta ei ne suostunu syömään niitä. Tyhmät kengurut. Oli ne onneks sen verran lähellä että sai muutamia hyviä kuvia.

Sitten käveltiin vähän matkan päähän toiselle puistoalueelle, jossa oli ihan hulluna noita wallabeja. Tällä alueella oli myös niitä oikeita kenguruitaki. Siellä oli monia kylttejä että niille kenguruille ei saa syöttää leipää, mutta me nähtiin että monet silti syötti niitä. Camilla kävikin sanomassa muutamalle tytölle että niitä kenguruita ei sais syöttää. Ei ihme kun meijän hedelmät ei maistunu, kun tottakai se epäterveellinen leipä olis maistunu paremmin. Ja en oikeastikkaan ymmärrä miks ihmiset syötti sitä leipää niille, vaikka ne oli varmasti huomannu ne kyltit kun niitä oli joka puolella. Ehkä siks että sais ne kengurut tulemaan lähelle. Mutta kyllä osa niistä tuli tosi lähelle ilman mitään ruuilla houkutteluja. Saatiin muutamat yhteiskuvat ja silitettyä niitä.

Tuo oli semmonen isokokonen, kunnon kenguru

Istuttiin tällä puistoalueella melko kauan, kuhan vaan juteltiin ja kateltiin kenguruitten puuhia. Ei oo enää mitään muistikuvaa mihin aikaan lähettiin tuolta.

Ihana pikkunen

Lucie, mie, Camila, Zoe, Irene

Nuo kengurut on vähän niinku oopperatalo. Pittää ottaa miljoona kuvaa vaikka jokainen on melkeen samanlainen.

Morisset Parkin jälkeen päätettiin ajaa rannikkotietä ja pysähtyä jollain rannalla matkan varrella. Päädyttiin pysähtymään aivan täydellisellä rannalla; pitkälle jatkuva upea ranta ja siellä ei ollu kuin muutama muu tyyppi meijän lisäksi! Meillä ei kylläkään ollu bikinejä mukana niin ei käyty uimassa, mutta värkkäiltiin kaikkea muuta mukavaa siellä.

Joku ihme monsteri...

Rannan jälkeen pysähdyttiin jonku joen varrella ja käytiin kävelemässä siellä vähän ympäriinsä. En edes muista miks me pysähdyttiin tuolla. Joku tais haluta vaan nähä, millanen paikka tuo oli. Ihan mukava puistoalue ja nähtiinpä siellä myös pelikaani! Enpä oo koskaan aiemmin tainnu nähä pelikaania. Ainakaan luonnossa.

Sitten jatkettiin matkaa kohti kotia, pysähtymättä enää missään. Ajettiin eka Wahroongaan, josta Camila otti junan kotia. Mietittiin että oltais menty jonnekki dinnerille yhessä, mutta ei löydetty mitään sopivaa ravintolaa eikä löydetty edes mitään subia/mäkkäriä tuolta alueelta. Päädyttiin sitten vaan menemään kotia. Irenellä oli auto Wahroongassa, ja Zoe heitti Lucien eka kotia ja minut sitten Blacktowniin minun autolle. Olin kotona sitten joskus ysin maissa.

La-su yönä tuli Suomi-USA pronssipeli ja tottahan toki se piti kattoa, vaikka se alkokin 2am ja loppu sitten joskus viiden maissa. Sunnuntaina nukuin sitten pitkään ja aamupäivällä/päivällä en tehny oikeen mitään järkevää. Tapasin Lean Rouse Hillissä puoli viiden maissa ja mentiin yhteen ravintolaan dinnerille. Söin aivan ihanat fajitakset! Tuli mieleen viime kesän Köpiksen Hard Rock Cafen fajitakset, jotka oli kans niin ihanat. Ja pitihän meijän tottakai hakea vähän froyoa jälkkäriksi, nyt kun Rouse Hilliinkin on tullu froyopaikka. Se ei oo ollu tuolla kuin jonku pari kuukautta nyt. Ja tuntuu että melkeen aina kuin käyn Rouse Hillissä, niin jotenki aina päätyy syömään vähän froyoa... Istuttiin jonku aikaa ulkona ja mussuteltiin meijän froyot. Mutta sitten alko tulemaan kylmä ja mie fiksuna en ollu ottanu mitään pitkähihasta mukaan, niin sitten melkein jäädyin sinne (jos sitä nyt yli kahenkymmenen asteen lämpötilassa voi jäätyä... :] ). Kummallakaan ei haluttanu syyä tai juua enää mitään, niin mietittiin että minne sisälle me voidaan oikeen mennä istumaan kun kaikki liikket oli jo menny kiinni. Lopulta mentiin yhteen ravintolaan ja Lea tilas vaan teen, niin pystyttiin sitten istumaan siellä sisällä lämpimässä. Siellä taas juteltiin kaiken maailman asioista ja lähettiin kotia joskus puoli kymmenen maissa. Ja jouduttiin taas maksaan pysäköinnistä kun ei älytty taaskaan että oltiin yli kolme tuntia siellä... Ja sunnuntailta on hurjat nolla kuvaa.

ps. Olimpa mie reipas kun kirjotin kaks postausta päivän aikana!